Ranskan suuri vallankumous; VAPAUS, VELJEYS JA TASA-ARVO on uhattuna

KANNATTAAKO

VAPAUTTA, VELJEYTTÄ JA TASA-ARVOA PUOLUSTAA?

Ranskan suuri vallankumous 1789–1799 oli alussa 1789-92 liberaali, sittten 1793-94 äärivasemmistolais-totalitaristinen, sitten neutraalimpi. 

Kannattaa huomata, että vallankumouksen sankareita Ranskassa olivat myös Yhdysvaltojen vallankumouksessa 1775-83 taistelIeet ja ranskalaisia  vapaaehtoisia innoittaneet soturit. Esimerkkinä vapauden ja tasa-arvon innoittama 19-vuotias kenraalimajuri, markiisi de la Fayette, joka vuoden 1780 tienoilla lausuu:

"Ihmiskunta on voittanut taistelunsa. Vapaudella on nyt kotimaa."

Ranskan vallankumous oli Amerikasta esimerkin ottanut Thomas Jeffersonin ja Benjamin Franklinin Amerikan vallankumouksen ohjelmasta pesiytyvä liberaali vapautuksen aatteen  aikaansaannos ja vapauksien voitto. Ranskassa vuonna 1789 - liberaalien vapautusliike muutti koko yhteiskunta-ajattelun ja synnytti poliittiset aatesuunnat tähän päivään saakka.

Kansalliskokouksessa "maltillisessa vasemmistossa" istuivat girondistit ja muut liberaalit kuten niinikään vapaata markkinataloutta kannattanut, naisten äänioikeuden ja orjuuden lakkauttamisen puolesta kampanjoinut markiiisi de Condorcer joilla oli valta vallankumouksen alkuvuosina.

Vallankumouksen alussa johtohahmoja olivat Amerikan vallankumouksesta ja Englannista vaikutteita saaneet markiisit, "vallankumousten kenraali” Lafayette ja "vallankumouksen aivot ja kieli” Mirabeau.

Ranskassa vallankumous söi liberaalit lapsensa jo kolmen vuoden aika vasemmistolaisen Vuoripuolueen anastaessa vallankumouksen - dogmaattiset voimat kävelivät liberaalien yli ja maltillinen vasemmistokin kaatui punaisen terrorin vallitessa 1793-94 tappaen liberaalit vastustajansa.

”Vapaus ja tasa-arvo" oli liberaalien yleinen iskulause, usein jollain kolmannella sanalla kuten "järki". Joulukuussa 1790 Robespierre vaati iskulausetta "Vapaus, veljeys ja tasa-arvo" kansalliskaartin uniformuihin ja lippuihin, mikä torjuttiin. Ei ole kuitenkaan tiedossa, mikä on iskulauseen alkuperä. Se liitettiin kuitenkin vuoden 1791 perustuslakiin.

Ranskan vallankumous oli romahduttanut vanhan järjestelmän. Kuningas oli syösty vallasta ja aateliston etuoikeudet oli murskattu väkivalloin.

Vapaus loppui kuitenkin lyhyeen kun Napoleonin kukistuttua 1815 vanha kuningassuku palasi valtaan.

Euroopassa oli seurattu vuosisadan vaihteessa pelonsekaisin tuntein Ranskan mullistuksia ja pelätty vallankumouksen leviämistä. Euroopan kruunupäät olivat tiivistäneet välejään ja vahva usko perinteisiin pysyi lujana. Kun pyörremyrsky taukosi Ranskassa, konservatismi näki hetkensä tulleen.

Taantumuksen aikakausi merkitsi Euroopassa yhteiskunnallisten uudistusten pistämistä jäihin. Konservatismi pyrki säilyttämään vanhan ja pelkäsi muutosta. Se syntyi vastareaktiona valistusajattelulle ja vallankumoukselliselle liikehdinnälle.

Aate on yksilön tai ihmisyhteisön yleisluonteinen käsitys siitä millainen maailman tulisi olla. Aatteet syntyvät muuttamaan jotain epäkohtaa. Kun ihmisten ajatukset muuttuvat, niin myös heidän toimintansa muuttuvat. Aatesanan tunnistaa yleensä ismi päätteestä.

1800-luvulla syntyi kolme nykyaikanakin vaikuttavaa aatetta: liberalismi, sosialismi ja nationalismi.

Konservatismi joutui kuitenkin taistelemaan vapauden aatteita kannattavan liberalismin kanssa pitkin 1800-lukua.

Ideologiana konservatismi elää edelleen ja tänä päivänäkin käytämme sanaa konservatiivi nimityksenä vanhoilliselle katsonnalle.

Liberalismi eli vapaamielisyys edusti -  ja edustaa yhä -  konservatismille vastakkaista ideologiaa.

Sen juuret olivat valistusajattelussa ja Ranskan vallankumouksen ihanteissa.

Valistus oli nostanut yksilön jalustalle ja kannatti ihmisen itsemääräämisen periaatteita. Liberaalissa ideologiassa kansan etu nostettiin kuninkaan edun edelle. Vapautta ajettiin sananvapauden ja äänioikeuden laajentamisen nimissä.

Liberaalien näkemysten äänenkannattajina toimivat porvaristo ja sivistyneistö. Ideologia vetosi ennen kaikkea porvaristoon.

Liberalismin taustalla vaikutti pyrkimys tasa-arvoon.

Jokainen ihminen oli samalla viivalla huolimatta siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan hän syntyi.

Poliittisen liberalismin ajamat vapauden aatteet vaikuttivat myös talouteen.

Taloudellinen liberalismi suosi vapaakauppaa, valtion vähäistä puuttumista sekä tullien alasajoa.

Kukaan ei kuitenkaan pystynyt patoamaan Ranskan vallankumouksen synnyttämiä ihanteita. Aatteiden levitessä padot alkoivat avautua ja alistettujen yhteiskuntaluokkien ja alistettujen kansojen nousu alkoi.

Hallitsijat tekivät yhteistyötä taltuttaakseen vallankumouksen vapaamielisen sanoman. Työkaluina heillä oli rajoituksia, joiden uskottiin estävän epätoivottujen ajatusten leviämisen. Lehdistö pidettiin aisoissa sensuurin avulla ja kansaa valvottiin poliisivoimien tuella. Kovia rangaistuksia langetettiin niille, jotka halusivat jatkaa vallankumouksen ilosanomaa. Konservatismi uskoi valtiojohtoiseen yhteiskuntaan, jossa ihmisten ajattelua piti pyrkiä kontrolloimaan voimakeinoin.

Eräs uusista aatteista oli nationalismi eli kansallisuusaate. Nationalismin taustalla vaikutti liberalismi ja 1700-luvulla syntynyt käsitys kansallisvaltiosta.

Nationalismin vauhdittajana toimi teollistuminen, joka lisäsi kilpailua valtioiden välillä. Nationalismin hengessä eri kansat alkoivat korostaa omia erityispiirteitään ja vaalia ylemyyttään toisiin kansoihin nähden.

Nationalismin ääri-ilmiönä voidaan pitää rotuoppia, joka imperialismin eli siirtomaa-ajan aikakaudella johti ylilyönteihin alistettujen kansojen kohtelussa.

Euroopassa kansallisen heräämisen kannattajia oli kaikissa yhteiskuntaluokissa. Erityisesti keskiluokan ja armeijan keskuudessa nationalismi sai laajaa kannatusta.

Hullu vuosi 1848 merkitsi ”kansojen kevättä”, jolloin juurrutettiin liberalismin ihanteita moneen maahan. Äänioikeus laajeni ja maaorjuus lakkautettiin kaikkialla muualla paitsi Venäjällä.

Hullun vuoden yksi perintö oli sosialismin aatteen voimistuminen, mikä tapahtui rinta rinnan teollistumisen kanssa. Sosialismi pyrki demokratisoimaan yhteiskuntajärjestystä ja taloutta ajamalla oikeudenmukaisuutta erityisesti työväelle

POINTTI:

Liberalismi eli vapaamielisyys edusti konservatismille vastakkaista ideologiaa. Sen juuret olivat valistusajattelussa ja Ranskan vallankumouksen ihanteissa.

Valistus oli nostanut yksilön jalustalle ja kannatti ihmisen itsemääräämisen periaatteita. Liberaalissa ideologiassa kansan etu nostettiin kuninkaan edun edelle.

Vapautta ajettiin sananvapauden ja äänioikeuden laajentamisen nimissä.

Liberalismin taustalla vaikutti pyrkimys tasa-arvoon. Jokainen ihminen oli samalla viivalla huolimatta siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan hän syntyi.