Liberaali demokratia on valtiomuoto

Liberalismi pyrkii eriyttämään yksityisen ja julkisen moraalin. Liberalismin perusajatuksena on, että valtio hoitaa optimaalista yhteistä tehtäväjoukkoa, jonka kaikki tai lähes kaikki hyväksyvät, ja loppu kuuluu ihmisten itse päätettäväksi.

Liberaali demokratia on edustuksellisen demokratia, kansanvalta, jossa vapailla vaaleilla valittujen edustajien valtaa rajoittavat laillisuusperiaate sekä yksilönvapautta ja kansalaisoikeuksia suojeleva perustuslaki.

Kansakuntatasolla liberaali demokratia tarkoittaa siis sellaista maata, jossa on taattu kansalaisten oikeudet eli yksilönvapauden suoja valtiovaltaa vastaan.

Liberaali demokratia on valtiomuoto.

Se tarkoittaa valtiota, joka on myös demokratia. Käytännössä maa hyväksyy yhteiseksi lähtökohdiksi ilmaisun- ja uskonnonvapauden, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden, laillisuusperiaatteen sekä yksilön itsemääräämisoikeuden, jota valtio ei saa kaventaa.

Sana "liberaali" käsitteessä "liberaali demokratia" kertoo poliittisen liberalismin määrittämien kriteerien täyttymisestä.

Liberaalin demokratian (liberal democracy) idea on ikivanha. Liberaali demokratia nykymuotoisena sanallisena käsitteenä on sen sijaan paljon nuorempi.

Synonyymi käsitteelle on myös läntinen demokratia (Western democracy) tai perustuslaillinen demokratia (constitutional democracy).

Sanan nykymuotoinen merkitys täsmentyi toisen maailmasodan jälkeen, kun läntiset demokratiat haluttiin erottaa marxilais-leniniläisten puolueiden hallitsemissa valtioissa käyttöön otetuista kansandemokratia-käsitteestä.

Kansandemokratia- ja demokraattinen kansantasavalta -termeissä kyse oli kuvata kommunismia muka valtion demokraattisena hallintomallina.

Liberaalin demokratian aatteelliset juuret juontavat jo 1600-luvun lopulle. Liberaali-sana adjektiivina korosti jo 1700-luvulla tasa-arvoa ja sitä, ettei ihminen saa olla alistettu eikä alistava. Englantilainen filosofi John Locke (1632–1704) kirjoitti jo vuonna 1690 yhtenä aateperustan muodostajana: "Saman lajin ja aseman olentojen... tulisi olla myös tasa-arvoisia keskenään ilman alistamista tai alistumista.”  (Toinen tutkielma hallituksesta, 1690).

Paroni Montesquieun (1689-1755) luoma vallan kolmijako-oppi oli tuon aikaisen liberalismin ja tämän aikaisen liberaalin demokratian ydintä. Vallan kolmijako-opissa lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erottu tiukasti toisiltaan vallan väärinkäytön estämiseksi. Myöhemmin neljänneksi valtiomahdiksi on tarjottu lehdistöä, mediaa ”vallan vahtikoirana.”

Liberaalin demokratian kaksi avainasiaa ovat yksilön ja vähemmistön oikeudet sekä perustuslaki. Ne ovat liberaalin demokratian kaksi perusmääritelmää, mitä Euroopan unioni vahtii esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa sekä lisäksi myös muissa EU-maissa on tarkastellut, jos ne ovat olleet uhattuina.

EU-maan tulee olla valtiomuodoltaan liberaali demokratia.

Liberaalissa demokratiassa valtio- ja hallintomuotona on kyse EU:n yhteisesti sovituista perusarvoista. Jos noita perusarvoja ei ole valmis toteuttamaan, ei unionin jäseneksi ole asiaa.

Muun valtiomuodon mailla ei EU:hun ole asiaa Unionin perussopimuksien mukaisesti.