HARHAUTUNUT AATE NYKYAJASSA - REPUBLIKANISMI
- Toimitus RealLiberals
- 25.12.2024
- 2 min käytetty lukemiseen
Populistinen rikkausvalta panem et circenses on nyt kasvanut ratkaisevan merkittäväksi osaksi sekä republikaanipuolueen äänestäjiä että poliittisia edustajia. siinä suhteessa aatteet ovat vaihtuneet arvaamattomiksi pelimerkeiksi.
USA:n republlikaanien piirissä eletään kuin sumussa pellolla luottaen yllätyksiin ja epävarmuuteen uhkausten, kiristyksen ja lahjonnan voiman luomassa kaaoksen tilassa.

Ranskan vallankumoksessa 1789 > jälkeen kansalliskokouksen salissa istui myös tasavaltalaisten joukko.
TRUMPISMIN TAUSTALTA LÖYTYY KAAPATTU AATEMAAILMA
Republikanismi ymmärtää kommunitarismin tavoin yhteiskunnan arvo- ja identiteettiyhteisöksi.
Republikanismi-käsitteen (tasavaltalaisuus) juuret ovat antiikin Roomassa, jossa latinankielinen termi res publica merkitsi julkista asiaa, sen mukaan kaikkia kansalaisia koskevien asioiden päätöksistä täytyisi keskustella aluksi vapaasti yhteisessä julkisessa tilassa, ja myöhemmin päättää kaikkien kansalaisten kesken.
Aristotelesta voidaan pitää ensimmäisenä, joka tiivisti republikanismin sisältönä pidetyt periaatteet teorian muotoon korostaen, kuinka julkinen puhe ja osallistuminen ovat välttämätön osa onnellista elämää.

ARISTOTELES
Ranskan vallankumouksessa REPUBLIKANISMI muotoutui ennen muuta aristokraattista monarkiaa ja aateliston etuoikeuksia vastustavaksi tasavallan ideologiaksi.
Uusissa republikanismin määritelmissä käsitellään republikanismia usein myös tietynlaisena vapauskäsityksenä. Philip Pettitin. mukaan republikanismin ydin on vapauskäsitteessä, jossa vapaus määritellään ei-dominointina (non-domination).
Tällöin republikanistinen vapauskäsitys muodostaa vastaparin liberalistiselle vapauskäsitykselle, jossa vapaus mielletään sekaantumattomuutena (non-interference).
Pettitin mukaan juuri vapaus ei-dominointina muodostaa pohjimmaisen sisällön republikanismille, ja sen aiemmat sisällönmäärittelyt, kuten aktiivinen kansalaisuus ja julkinen päätöksenteko, olisivatkin ainoastaan tämän vapauskäsityksen ilmentymiä ja edellytyksiä.
Republikanismista puhuttaesse tulee eteen Yhdysvallat ja sen toinen suuri puolue republikaanit.
Populistisella puoluepolitiikalla on tiettyjä yhtäläisiä piirteitä kansallisesta kontekstista riippumatta. Samankaltaisuuksia voidaan tunnistaa identiteettipolitiikan ja retoriikan lisäksi myös johtajuudessa.
Yhdysvaltain republikaanipuoluetta painostavat sekä puolueen omat konservatiivit, jotka etsivät parempaa ja näkyvämpää poliittista asemaa itselleen, että äänestäjät.
Koska ”todellisen konservatiivin” viitan kantaminen yleensä tukee republikaanien vaalimenestystä, ehdokkaat alkavat helposti kilpailla äärikonservatiivisten ja populistisen kannanottojen kautta.

Republikaanien valtaan nousu ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin 1990-luvun alkupuolella vahvisti ideologioiden valtataistelua Yhdysvalloissa ja sai konservatiivit sekä liberaalit kaivautumaan poteroihinsa. Poliittinen keskusta on YHDYSVALLOISTA käytännössä kadonnut ja ääripäät ruokkivat polarisaatiota, jonka yhtenä huipentumana voidaan pitää Donald Trumpin valtaannousua.
Yhdysvallat on ensisijaisesti tasavalta, eikä demokratia.
Ari Helo ottaa kirjassaan esille, miten Yhdysvallat perustettiin tasavallaksi eikä demokratiaksi.
Se on keskeinen huomio, joka auttaa ymmärtämään Yhdysvaltain politiikkaa ja vaalijärjestelmää vielä tänäkin päivänä.
Tähän tasavaltaisuuteen kansakunnan perustajaisät hakivat esimerkin antiikin maailmasta ja Rooman tasavallasta, jonka katsottiin edustavan parhaiten vapaiden miesten johtamaa maata. Demokratiaa puolestaan pidettiin epäsopivana järjestelmänä maantieteellisesti laajalle ja moninaiselle kansakunnalle.
Alunperinkin oli tarkoitus, että liittovaltioon pohjautuva tasavalta pystyi parhaiten turvaamaan vapaiden miesten perustavanlaatuiset oikeudet kuten sanan- ja lehdistönvapauden sekä maan kehityksessä vahvasti vaikuttavan uskonnonvapauden.
Pienen rikkausvallan. ydinjoukon populismi vaikuttaa nykyään dominanssina republikaanien politiikassa ja teekutsuliikkeen ja äärikristittyjen ja MAGA - ynnä muun trumpismin poliittinen toiminta siirtää republikaanien linjaa vielä aiempaakin konservatiivisempaan suuntaan. Teekutsuliike on esitetty tavallisten kansalaisten liikkeenä, mistä syystä sen siirtyminen parlamentaariseen politiikkaan aiheutti aluksi epäluuloa lopulta vallan kumouksen ja taantuvan maailman kuvan.
Populstinen rikkausvalta on kuitenkin kasvanut merkittäväksi osaksi sekä republikaanipuolueen äänestäjiä että poliittisia edustajia. siinä suhteessa aatteet ovat vaihtuneet arvaamattomiksi pelimerkeiksi.
USA:n republlikaanien piirissä eletään kuin sumussa pellolla luottaen yllätyksiin ja epävarmuuteen uhkausten, kiristyksen ja lahjonnan voiman luomassa kaaoksen tilassa.

Comments