Vapauden siemenen tarina

Olipa kerran maailma, jossa ihmiset elivät hyvin erilaisissa olosuhteissa. Jotkut syntyivät kuninkaallisiksi, toiset köyhiksi maanviljelijöiksi, ja heidän kohtalonsa oli sinetöity syntymähetkestä lähtien.

Tämä maailma oli epätasa-arvoinen ja epäoikeudenmukainen, mutta sen sisällä alkoi itää vapauden siemen, joka muutti kaiken.

​

Suuri vallankumous

​

Eräänä päivänä, yli kaksisataa vuotta sitten, Ranskassa syttyi suuri vallankumous. Kansa nousi kapinaan epäoikeudenmukaista monarkiaa vastaan ja vaati vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa. He halusivat, että jokaisella lapsella olisi oikeus parempaan elämään. Vallankumouksen sankarit, kuten nuori ja rohkea kenraali Markiisi de Lafayette, taistelivat urhoollisesti näiden vapauden ihanteiden puolesta.

​

Lafayette julisti: ”Ihmisyys on voittanut taistelunsa. Vapaudella on nyt kotimaa.”

​

Vallankumouksen liekit levisivät nopeasti koko Eurooppaan, herättäen toivoa ihmisissä oikeudenmukaisemmasta maailmasta. Tämä ajatus – että jokainen ihminen on tasa-arvoinen syntyperästä riippumatta – oli liberalismin ytimessä.

​

Vapauden siemenestä kasvoi kaksi tärkeää haaraa: poliittinen arvoliberalismi ja toisaalta taloudellinen liberalismi. Poliittinen arvoliberalismi korosti yksilön vapauksia ja kansalaisoikeuksia, kuten lain noudattamista, oikeutta tasa-arvoiseen kohteluun syntyperästä riippumatta, sananvapautta sekä oikeutta osallistua päätöksentekoon.

​

Taloudellinen liberalismi puolestaan pyrki purkamaan vanhoja taloudellisia rajoituksia ja edistämään vapaakauppaa kauppiaiden eduksi.

Liberalismi ei kuitenkaan voittanut helposti.

 

Monet pelkäsivät muutosta ja halusivat pitää kiinni vanhoista tavoista. He yrittivät estää uusien ajatusten leviämisen ja tukahduttaa vapauden äänen. Ajan myötä liberalismi kehittyi, ja siitä syntyi uusia muotoja.

​

Yksi tärkeä liike oli sosiaaliliberalismi, joka korosti sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.

Sosiaaliliberaalit uskoivat, ja uskovat edelleen, että valtiolla on keskeinen rooli hyvinvoinnin edistämisessä ja heikoimmassa asemassa olevien auttamisessa. He kannattavat esimerkiksi verorahoitteista sosiaaliturvaa ja koulutusta.

​

Liberaali demokratia kohtaa monia uhkia, sekä sisäisiä että ulkoisia. Yksi aikamme ongelmallisista uhista on ääriliikkeiden ja populististen liikkeiden nousu. Nämä liikkeet tarjoavat usein liian yksinkertaisia ratkaisuja ja haastavat liberaalin demokratian ydinperiaatteita, kuten oikeusvaltioperiaatteen ja vähemmistöjen oikeudet.

 

Populistinen, usein ankara ja pahantahtoinen retoriikka, joka korostaa toisten virheitä, voi luoda jännitteitä liberaalien arvojen ja käytännön politiikan välille.

 

Liberaalit puolustavat lakia yhteisenä sääntökokonaisuutena, joka mahdollistaa monimuotoisen yhteiskunnan toimimisen yhdessä.

Suomen ensimmäinen presidentti, Kaarlo Juho Ståhlberg, joka oli Liberaalisen Edistyspuolueen jäsen, jäi historiaan Suomen ensimmäisen perustuslain pääasiallisena laatijana ja kansallisen sovinnon rakentajana.

 

Nykyaikaisille liberaaleille suuri huolenaihe ja jopa uhka on ääriliikkeiden ja populististen vihapuheiden hyökkäys sosiaalisessa mediassa. Nämä yksipuoliset liikkeet ajavat usein liian yksinkertaisia ratkaisuja ja kyseenalaistavat liberaalin demokratian perusperiaatteet, kuten oikeusvaltioperiaatteen ja vähemmistöjen oikeudet.

 

Lasten oikeudet

Liberalismi on jatkuvasti taistellut vapauden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta. Liberaalissa hengessä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien julistuksen varmistaen, että oikeus lapsuuteen kuuluu kaikille lapsille.

​

Vaikka liberalismi on saavuttanut paljon, työ kohti parempaa maailmaa jatkuu.

​

Kauan sitten alkanut vapauden siemen jatkaa kasvuaan, tuoden maailmaan yhä enemmän oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja vapautta. Ja niin ihmiset ympäri maailmaa elävät toivossa ja uskossa parempaan tulevaisuuteen.