Mentorointi- ja FORUM mallit uuden yhteistoiminnan malleina?
Ihmisen uusi elämä pitää hahmottaa tapahtuvien tosiasioiden
eikä eilispäivän asenteiden, vaan kokemuksen ja koetun perusteella, muutoksella parempaan pyrkien.
Mentorointi on paljon intiimimpi yhdessä tekemisen muoto kuin valta-asemasta johtaminen.
”Oppilas” on tässäkin tietysti viimeksi itse vastuussa oppimisestaan. Tietoa ei voida suoraan ”siirtää”, eikä toista voida pakottaa oppimaan havainnoista jos havainnointi ei kiinnosta, jos hän ei halua omaksua ”vanhoja ajatuksia”.
Siksi mentorilla ei ole ainoaa tietoa ja totuutta.
Vuoropuhelun toinen osapuoli täytyy kohdata suoraan joko digitaalisen kohtaamisen tai läsnäolon avulla saada vakuuttuneeksi, että hän tarvitsee sitä osaamista,jota mentori tarjoaa.
Kaikki perustuu luottamuksen voittamiseen ja siksi mentorin on luotava hyvä suhde oppilaaseensa jotta hän oppisi.
Tässä olisi merkittävä mahdollisuus yhdistettynä lähityön uuteen radikaaliin teknologiaan.
(Siinä olisi myös tervetullut kotouttamistoimien pohjaidea ja vientimalli maahanmuuttajien integraatioon, pyrkimys veljeyteen ja tasa-arvoon; älyaikaan vanhasta traditiosta.)
Se olisi osallistujille mieluinen palvelus – jo sukupolvien saatossa hyväksi havaittu toiminta- ja tietämyksen siirtämisen malli – kertaelämän kokemuksien siirtämistä sukupolvien ketjuun.
Olemme sen velkaa esi-isillemme ja esiäideillemme.
MITÄS SANOTTE?